Ufoja

Viikonlopun aikana olen kunnostautunut ufojen (keskeneräisten tekeleiden) ompelemisessa. Kaikki oli leikattu valmiiksi, mutta siinäpä se. Vanhimmat ufot olivat lähes parin vuoden takaa ja niissähän kävi niin, että käyttäjäkin vaihtui tässä odotellessa. Ensin valmistuivat velourhousut. Ensimmäisessä kuvassa on alunperin keskimmäiselle tarkoitetut tummansiniset housut. Housut ovat suunnilleen kokoa 98 ja keskimmäinen käyttää kokoja 110-116... Laitoin vaaleanpunaiset resorit vähän tyttömäisyyttä tuomaan ja vaikka ne ovat vähän isot vielä, niin kelpasivat tyttärelle.

Tyttärelle toinenkin ufo: princess castle-mekko. Leikkasin kankaat kesällä ja yritin ommella ennen reissuamme joulukuun alussa, mutta ompelukone hajosi silloin. Toivottavasti tätä tulisi käytettyä, vaikka onkin lyhythihainen. Tuo Siiri ja Myyry on vain niin ihana kangas. Harmi, että olin tilannut kangasta vain 0,5m, eikä siitä riittänyt pitkiin hihoihin. Olikohan jotenkin tavallista kapeampaa?

Esikoiselle olin leikannut tässä syksyllä joskus kahdet bokserit. Ne ompelin tänään valmiiksi. Keskimmäinen vaati muuten saada omat "jättipikkarit", joten luvassa on lisää näitä. Esikoinen tykkäsi kovasti, kun näissä boksereissa on pidemmät lahkeet, niin lämmittävät näin pakkasten alettua. Kokona näissä 98. Esikoinen on 7-vuotias ja 121cm /19.5kg. Otin mitat tänään kaikista lapsista ja totesin koon 98 olevan passeli, kuten silloin syksylläkin ajattelin. Esikoinen on tosi kapoinen lantiostaan ja reidetkin ovat ihan tikut. Nämä ovat itse asiassa pikkuisen jopa reilut.

Leivon sämpylöitä aina lauantai- ja sunnuntaiaamuisin (tai itse asiassa teen taikinan jääkaappiin jo edellisenä iltana ja paistetaan ne aamulla). Sämpylöitä jää aina muutama välipalaksi, mutta niillä ei ole ollut kunnollista säilytyspaikkaa, sillä pussissa menevät liiankin pehmeiksi. Leipäkoriin olin kankaat leikannut joskus ja eilen sitten ompelin sen vihdoin ja viimein. Laitoin nauhakujan ja nauhat, jotta korin saa myös kiinni, eivätkä leivät kuivu.

Pojille puserot

Mekkoja tulee ommeltua paljon, poikien puseroita vähemmän. Syynä ehkä se, että niihin tuntuu olevan vähemmän hyviä ideoita eikä jaksaisi aina peruspertsaa. Melkoisen perusmeiningillä nytkin mentiin, mutta jotain pientä ideaa sentään.

Keskimmäinen sai Viljamin Puodin ratikoista itselleen puseron. Tämä kangas oli jo saapuessaan kovin mieluinen ja poika on odottanut, että saisin toimivan koneen, jotta kankaasta tulisi hänelle pusero. Nyt kun sellainen kone on, ei ole syytä enää antaa pojan odottaa.

Isoveljelle taas olin luvannut liikennemerkkipuseron ja kankaatkin siihen oli leikattu valmiiksi joskus syksyn aikana. Liikennemerkiksi valikoitui "ruuhka". Applikointi ei kyllä mennyt ollenkaan putkeen, vaan nakkasin ensimmäisen etukappaleen roskikseen. Meinasin muuttaa suunnitelmia täysin, mutta esikoinen tsemppasi: "äiti, älä nyt luovuta. Kyllä sä osaat, kun keskityt. Uudestaan vaan. " No pakkohan se oli. Toinen versio onnistuikin sitten ihan kivasti, vaikken ihan tyytyväinen olekaan. Vähän on vielä totuttelemista uuden koneen säätöihin. Mutta silti Pfaffilla on kyllä applikointikin paljon sujuvampaa kuin Brotherilla.  

Uuden koneen tuotoksia

Uutukainen Pfaff Ambition 1.0 kotiutui lauantaina, kun kävimme sen hakemassa Erkin tikistä. Sain hyvän opastuksen koneen käyttöön, joten saatoin aloittaa ompelun heti kotiin päästyäni. Mieskin oli huomaavainen ja vei lapset uimaan, jotta sain tutustua koneeseeni kaikessa rauhassa. Ihana tutustuminen olikin. Kyllä kelpasi ommella, kun saumojen yli huristettiin kuin vettä vaan, tikit vaihtuivat napin painalluksella, puolat olivat kauniissa järjestyksessä kannen alla. Lauantai ja sunnuntai menikin täysin ommellessa. Tein nyt tällaisia peruspertsoja, kun halusin tulla sinuiksi koneen kanssa ennen mitään monimutkaisempaa. Mutta olipas kiva ommella jopa näitä perusjuttuja, joita olen vältellyt, mutta joille on kovasti tarvetta.

Kuopukselle pyjama:

Ja aluspaita. Piti vähän päästä kokeilemaan kirjontaompeleitakin

Pojille yöhousut

Esikoiselle joustocollegesta housut

Tyttöselle ompelin vielä tunikan tästä ihanasta kissa-kankaasta, josta tein hänelle vauvana bodyn. 

Näiden ompeleminen olikin todella nopeaa, kun kone ei temppuillut kertaakaan. Mies totesi, että taitaa olla hyvä kone, kun ei kuullut yhtään sadattelua. 

Eilen aloitin applikoinnin. Siitä lisää ensi kerralla.

Parhaat palat

Ennen kuin esittelen uuden ihanan ompelukoneeni tuotokset, palataan hetkeksi Brotherin parhaisiin paloihin, sillä ei sekään huono ollut. Tällaisia syntyi yhteistyömme tuloksena:

Kiitos Brotherini!

Jäähyväisompelu

En malttanut odottaa huomista ja uutta ompelukonetta, vaan ompelin  tytölle tänään tunikan. Kankaana ihana sammalpolku. Tein samanlaisen venekaula-aukon alavaralla kuin edellisen postauksen mekkoonkin. Kangas on marinoitunut tovin kaapissa, kun mietin että ehkä harmaa on kuitenkin tylsän näköinen tytöllä. Mutta eipä ole. Tästä tuli tosi kiva!

 Otinpa kuvat lapsille joululahjaksi ompelemistani pipoistakin, kun lähdettiin kauppaan:

Joululahjoja osa 2

Olenkin unohtanut päivittää loput joululahjaompelut blogiin. Osa on jäänyt kuvaamattakin, mutta jääköön. Laitetaan tänne nyt kuitenkin tyttärelle ommeltu tyllimekko, joka sai ihastuneen vastaanoton. Joulun jälkeen on ollut vaikea saada tyttöstä pukemaan mitään muuta päälleen. Tein yläosan jälleen Hoopsin kaavalla, alaosassa on tylliä 2m.

Sitten tyttö sai vielä tällaisen simppelin mekon. Ompelukoneeni temppuilee edelleen ja piti keksiä jokin tapa ommella mekko ilman mitään kanttauksia ja resoreita, sillä sellaisia mun kone ei ompele ollenkaan. Niinpä otin mallia POPin kellohelmamekosta, jossa oli tehty venekaula-aukko alavaroilla. Sellaiseen mun ompelukonekin suostui ja näyttää myös hyvältä valmiissa ompeluksessa. Laitoin mekkoon leikkauksen vyötärölle, mutta olisihan tämän voinut tehdä ilman tuota poikkileikkaustakin.

Harmittaa, kun kerrankin olisi ollut aikaa ommella (lähes kolmen viikon joululoma), mutta ompelukone ei ole ollut yhteistyössä. Sain joululahjaksi rahaa vanhemmiltani ja päätin käyttää osan siitä uuteen ompelukoneeseen mieheni kannustuksella (!). Huomenna menen nykyisen koneeni kanssa ompelukoneliikkeeseen, jossa olen sopinut vaihtavani vanhan Pfaffin Ambition 1.0 -koneeseen. Jee! Saatan viikonloppuna ommella...