Huppari osa 1

En tiedä onko muissa useampilapsisissa perheissä sama ilmiö, mutta meillä lapset tuntuvat aina haluavan minun ompelevan samaa kuin muillekin. Nyt lapsilla on hupparibuumi, kun näkivät tämän yksilön. Ompelin ensin keskimmäisen hupparin. Kaavana Beagle Boy ja koko 122. Tein tuollaisen valekietaisu-version, kun halusin lisää ilmettä. Kankaana Noshin raitajoustofrotee, joka on ihanan paksua.

Tämä veijari pitäisi ilmoittaa kouluun.

Vanhan vuoden viimeiset

Olen ollut lomalla pian kaksi ja puoli viikkoa ja siinä ajassa on saanut kivasti ommeltua. Vielä, kun jaksaisi päivittää niitä blogiinkin. Miten onkaan vaikeaa ottaa tabletin sijaan läppäri esille ja siirtää kuvat koneelle. Tässä nyt vain ne muutamat ompelut viime vuoden puolelta, jotka sain kuvattua. Kuvaamattakin jäi parit housut pojille. Ehkä näiden jälkeen voi siirtyä tämän vuoden tuotoksiin ensi postauksessa.

Omalle tytölle ompelin puseron ja pitkän hameen. Hän ei suostuisi käyttämään mitään muuta kuin mekkoja, mutta päiväkodissa ne ovat hankalia ulkopukeutumisessa. Niinpä olen ommellut tytölle par hametta korvamaan mekkoja, sillä ne on helppo vain ottaa pois ennen haalarin pukemista. Tyttönen haluaa, että ne mekot ja hameet ovat mahdollisimman pitkiä. Aikamoinen taistelu on hänen kanssaan joka aamu vaatteista. Hameetta varten kävin tonkimassa Eurokankaan palalaareja, sillä monesta blogista saa sellaisen käsityksen, että sieltä niitä aarteita löytyy. No, näille hameen kankaille tuli hintaa 25€, että en ainakaan omasta mielestäni mitään halpaa löytöä tehnyt...

Bussineuloksesta ompelin 3- ja 5v. serkkupojille joululahjaksi slipoverit (vaikka kuvassa vain toinen) ja puseron. Ompelin nuoremmalle puseron sijaan työmiehen liivin, mutta siitä ei tullut otettua kuvaa.

Sekalaista seurakuntaa

Jopas on taas vierähtänyt aikaa, kun olen viimeksi blogissani käynyt. Tässä välissä vierailimme isomummin luona Espanjassa ja minä vaihdoin töissä uuteen tehtävään. Ihan hirveästi en siis edellenkään ole ehtinyt ommella, mutta jotain sentään kuitenkin. Aloitetaan vaikka näistä poikien housuista ja tyttären tuubihuiveista:


Keskimmäinen toivoi itselleen collegehousuja lempinimellään varustettuna. Tein tällaiset ihan simppelit, niin on helppo yhdistää mihin vaan.

 Esikoiselle Noshin farkkujoustocollegesta housut. Hän on tykästynyt "pehmeisiin" housuihin, mutta halusi jotain tavallisia collegehousuja vähän siistimpää. Näitä voisi tehdä lisääkin.

Tuubihuivit tyttärelle. Harmaapilkullinen on mätsätty lippapipoon, jossa on samat kankaat. Piposta ei vain ole tullut otettua kuvia . Musta-valkoraidallisesta tein vähän kapeamman, että se istuu kivasti takin sisälle kaulaa suojaamaan. Tässä ensimmäisessä kuvassa näkyy vähän myös ihanasta Noshin uutuuskankaasta ommeltu mekko, jonka tyttö vain onnistui heti sotkemaan...

Ai niin ja teinhän minä edellisen postauksen puseroon ja hameeseen sopivat legginssit heti valokuvauksen jälkeen:

Tokaluokkalaisen huppari

Meidän tokaluokkalainen on yhtäkkiä alkanut pistää merkille kuinka kaverit pukeutuvat. Hän suostuu kyllä laittamaan päälleen kaikkea mitä kaapista löytyy, mutta pyytää, että seuraavat vaatteet olisivat tietynlaisia. Poika pyysikin itsellen hupparin ja valitsi siihen kankaat kangaskaapistani. Mielellänihän sellaisen ompelin. Kaavana Beagle Boy koossa 122.

Jokaiselle jotain

Arki on saatu rullaamaan normaalisti ja siihen arkeen olen myös ommellut lapsille vaatetta. Pojat tarvitsivat ja edelleen tarvitsevat lisää housuja, sillä kesä on venyttänyt heidän jalkojaan. Kummasti myös niistä vielä sopivista housuista on polvet kuluneet puhki. Tässä yksi erä ompeluksia.

Tyttö ei kyllä oikeasti tarvitsisi mitään, mutta olen yrittänyt vähän tuhota kangasvarastojani. Tyttönen on kovasti pyytänyt mekkoa, jossa olisi hänen kirjaimensa ja sellaisen sitten hänelle ompelin.

Tämä setti syntyi jämäkankaista. Ihan huisin ihana tytön päällä. Kunpa vielä saisi napattua kuvankin, mutta eipä onnistunut ennen kuin tyttönen kaatoi päälleen lautasellisen spagettia ja tomaattikastiketta...

Team Turkoosi

Olemme lomailleet koko perheen voimin kohta kolme viikkoa. Viime viikko kului reissun päällä mm. Puuhamaassa, asuntomessuilla ja maatilamatkailun parissa, mutta tällä viikolla olemme olleet kotona. Odottelin jo pilvisempiä ja sateisempia päiviä, jotta kehtaisin ommella. Ja tulihan pari sellaista päivää. Pojat saivat puserot valitsemastaan raikkaasta raitakankaasta ja tytölle ompelin mekon samoilla teemaväreillä. Tykkään värikoodata lapset, kun menemme johonkin julkiselle paikalle, jossa lapset kulkevat vähän omia teitään, koska sillä tavalla heidät on helppo löytää. Toimi hyvin tuolla meidän reissulla esim. Puuhamaassa.

Tyttö muuten meni tämä mekko päällään ulos ja tuli hetken kuluttua sisälle 4 isoa reikää helmaan saaneena. Niinpä mekko ei ole enää niin pitkä kuin kuvissa, vaan polvimittainen...

Starakaksoset

Tilasin joskus Ikasyriltä vihreää tähtikangasta tarkoituksena ommella pojille hupparit, mutta kiireinen kevät verotti ompelua kovasti. Viime viikolla aloin virittäytyä kesälomatunnelmiin ja aloitin ompelemaan keskimmäiselle hupparia. Esikoinen sanoi heti, että hänkin haluaa hupparin samasta kankaasta. Onneksi jo alunperinkin tilasin kangasta paljon, kun jotenkin arvelinkin, että kelpaisi molemmille. Sen verran vähän kangasta kuitenkin oli, ettei kuvioita saanut niin kuin olisin halunnut. Ihan kivat näistä tuli silti.

Tarpeeseen

Sain pojilta kaksi tilausta: unishortsit ja hupparit ilman huppuja. Molemmille olikin tarvetta ihan oikeasti, joten surautin sellaiset viime viikolla.

London boys

Olimme miehen kanssa kahdestaan Lontoossa pari viikkoa sitten. Turistipaitoja ei viitsitty lapsille ostaa, etenkin kun tiesin postissa odottavasta Lontoo-kankaasta. Tuliaisiksi lapset saivat lontoonbussit, t-paidat pojille ompeli äiti. Tytölle pitäisi vielä tehdä jotain kankaan jämistä.

Kesäsäille

Kesäsäät palasivat kylmempien säiden jälkeen ja innostivat ompelemaan lapsille jotain uutta. Kaappi notkuu kankaista ja kova palo olisi päästä ompelemaan lisääkin. Ehkä tässä vähitellen järjestyy sille aikaakin. Esikoinen sai omasta toiveestaan nimikirjaimellaan varustetun t-paidan. Nyt kuulemma on helpompi kesäkerhon ohjaajien muistaa hänen nimensä. Vaikka eipä heillä tainnut muutenkaan olla ongelmaa nimen kanssa. Keskimmäiselle surautin kaapissa hautuneesta Hattarakekkerit-trikoosta perusteepparin, joka sai kamalasti kehuja terveyskeskuslääkäriltä, joka totesi keskimmäisellä korvatulehduksen eilen. Oli hämmentävää, kun lääkäri kovasti ihasteli paitaa ja ompelujälkeä ja ehdotti, että ompelisin myyntiin vaatteita.

Kuopus valitsi kankaaksi Käpysen jäätelöt. 

Aina ei voi onnistua

Lapsilta puuttuu pihahousuja. Ompelin nämä jo tuossa kuukausi sitten, mutta ovat jääneet bloggaamatta. Tykästyin muiden ompelemana Relaxed Fit -kaavaan ja leikkasin sitten samantien kaikille kolmelle lapselle kankaat tuolla kaavalla. Pojille otin leveyden koosta 104 ja pituus 122/128, tytön housut leveydellä 86, pituus 98. Ensimmäiseksi ompelin keskimmäisen housut. Ne osoittautuivat ihan hirvittävän leveiksi ja epäistuviksi lantiolta. Tiesin toki, että housujen kuuluu olla lököttävät, mutta ei näin lököttävät.

Seuraavaksi ompelin sitten tytölle ja esikoiselle versiot, joissa kavensin edelleen lantiolta (otin sisään ke ja kt saumoista ja nostin haaraa). Vähän paremmat, mutta nämäkin jäävät todella rumalle pussille tuosta edestä. No, menkööt pihahousuina. Näissä on kaikissa vahvistetut polvet, jotta kestäisivät ulkona.

Kesään

Kesä yllätti ja samoin pieneksi kutistuneet kesävaatteet kaapin perukoilla. Ei auttanut muuta kuin pahimpaan hätään ommella pojille t-paidat ja lyhentää polvista revenneet housut shortseiksi. En osta pojille oikeastaan muuta sisävaatetta kaupoista kuin näitä POPin slim fit farkkuja, kun niitä saa kiristettyä riittävästi vyötäröltä, eikä lahkeetkaan ole lepattavan leveät. Harmi vaan, että polvet kuluvat aina puhki. Palvelevatpa sitten shortseina.

Mustavalkoista

Hain tänään kuopuksen päiväkodista ja juuri kun olimme lähdössä hän huikkasi huolestuneena: "Äiti, onhan mun pinsessahuppali mukana?". Hoitaja selvensi, että tyttö tarkoitti edellisen postauksen hempeää hupparia, joka hänellä oli aamulla ollut päällään. Olihan se toki mukana. Tyttö totesi, että "mä niin tykkään siitä huppalista, ko mä näytän ihan pinsessalta siinä". Niinpä.

Tuon hupparin idea lähti tästä mustavalkoisesta hupparista, jonka ompelin työkaverini pojalle. Huppari on kokoa 86 eli melkein sama kuin tyttöni käyttämä 92. Siksi hän saikin toimia sovitusmallina ompelun lomassa. Työkaverini antoi speksit, joiden mukaan menin: musta collegekangas ja valkoiset kanttaukset. Housujen taskuihin ja hupparin huppuun raitakangasta, samoin nimikirjaimeen. Oikein hyvä maku työkaverilla, sillä setistä tuli minusta oikein tyylikäs.

PaaPiin lintu

Tilasin alkuvuodesta Nanusta PaaPiin ihanaa lintua. Minusta kangas on itsessään niin kaunis, ettei se tarvitse mitään kikkailuja valmiissa vaatteessa. Siksipä pojat saivat linnusta simppelit t-paidat. T-paidat siksi, että pitkähihaisia on jo riittävästi ja minä sitkeästi uskon, että viime viikolla nähty kevään pilkahdus on pian palaamassa.

Olipas nopeaa ja vähän kummallistakin ommella näin perusvaatetta. Tykkään näistä kovasti yksinkertaisuudesta huolimatta.

Vähän siistimpää

Pojat ovat kasvaneet ulos vähän siistimmistä vaatteista ts. sellaisista, joita voi laittaa kavereiden synttäreille, kyläilyihin, kaupunkireissuille tms. Ensimmäiseksi syntyi keskimmäiselle pusero mustasta vinoraitajoustocollegesta.

Pientä vaatetta

Olin tänään katsomassa ystäväni reilu pariviikkoista tyttövauvaa. Ompelin aamulla vauvalle pikkuisen mekon koossa 62. Kaava on Ob 1/10 ja tällä samalla kaavalla ompelin mekkoja meidän omalle tyttöselle silloin, kun hän vielä oleili masussa. Tein kaavasta poiketen tuohon eteen hiuslaskokset ja applikoinnit helmaan ja takaosan miehustaan. Minusta tästä tuli aika söpö!

Muutama viikko sitten osallistuin Saumanvaran salaiseen pmpeluystävä -haasteeseen ompelemalla nämä koon 74 feikkifarkut poikavauvalle: