Viikon saalis

Jostain äkkiyllättäen iski pipojen ompeluvillitys. Päässä on monta toteutumatonta ideaa, sillä tällä viikolla lähinnä kokeilin eri malleja. En kyllä tiedä, että mihin meidän lapset enää pipoja tarvitsevat, kun niitä on kertynyt aika lailla... No, ehkä voi antaa serkuille lahjaksi, kun on synttäriä ja jouluakin jo pian tulossa. Pipot ovat kyllä loistava tapa saada pienempiä kangaspaloja hyötykäyttöön.

Ensimmäinen pipo oli kokeilu korvat peittävästä neliöpiposta. Käytin tähän kakkoslaatuista Hilcon trikoota päälikankaaksi, vuorina valkoinen trikoo. Kukka-applikaatio ei kestä lähempää tarkastelua, mutta kyllä tätä käyttää voi. Totesin taas, että joustofrotee ei ole ihan parhainta applikaatioon, kun se nukkaa niin kovasti ja tekee jäljestä epäsiistin. Neitosella on punainen välikausihaalari ja ajattelin pipon sen kaveriksi.

Toinen pipo on ollut tarkoitus tehdä jo pitkään keskimmäiselle. Tästä Fabriinasta tilatusta leijonakankaasta oli jäljellä juuri ja juuri pipoksi riittävä pala sekä etu- että takapuolta. Sen verran niukkoja palat olivat, ettei kuviota saanut keskelle. Samanlaisen tein lasten serkulle loppukesästä lahjaksi leijonakuosisen setin kaveriksi.  Kolmas pipo on kokeilu aikuisten piposta, sillä olen luvannut ommella kälylle trikoopipon. Kaavana käytin ob 4/12 ruttupipoa, mutta lyhensin sen tavalliseksi pipoksi toiveen mukaan. Kangas on ties mistä kulkeutunut. Malli on mielestäni ihan hyvä, mutta ehkä varsinainen pipo saisi olla aavistuksen leveämpi. Aion tarjota kyllä tämänkin kälylle, sillä itse en oikein pipoja käytä.

Sain tällä viikolla valmiiksi myös vanhemmalle pojalle kaivatun puseron Lillestoffin Raitilla-trikoosta. Esikoisen toiveesta punaraitaisilla hihoilla. Tein pitkät resorit, jotka lisäävät käyttöikää. Nyt ovat käännettyinä. Eikös ole todella "sievä" tuo hikinauha? Olimme koodauksen SM-kisoja katsomassa ja saimme mukaamme tällaiset. Esikoinen ihastui siihen ja pitää nyt koko ajan päässään. Huh.

 En ole aikaisemmin ehtinyt bloggata tätä ihanaa Kotikolon Oivallus - blogista voittamaani pussukkaa. Se odotti postilaatikossa meidän saapuessa lomalta. Tyttönen rakastui pussukkaan heti ja kantaa sitä mukanaan. Kunhan innostus laimenee, niin otan sen ihan omaan käyttööni. Tämä on todella kaunis ja taitavasti tehty ! Kiitos vain Kotikolon Emmille :).