Jäähyväisompelu

En malttanut odottaa huomista ja uutta ompelukonetta, vaan ompelin  tytölle tänään tunikan. Kankaana ihana sammalpolku. Tein samanlaisen venekaula-aukon alavaralla kuin edellisen postauksen mekkoonkin. Kangas on marinoitunut tovin kaapissa, kun mietin että ehkä harmaa on kuitenkin tylsän näköinen tytöllä. Mutta eipä ole. Tästä tuli tosi kiva!

 Otinpa kuvat lapsille joululahjaksi ompelemistani pipoistakin, kun lähdettiin kauppaan:

Joululahjoja osa 2

Olenkin unohtanut päivittää loput joululahjaompelut blogiin. Osa on jäänyt kuvaamattakin, mutta jääköön. Laitetaan tänne nyt kuitenkin tyttärelle ommeltu tyllimekko, joka sai ihastuneen vastaanoton. Joulun jälkeen on ollut vaikea saada tyttöstä pukemaan mitään muuta päälleen. Tein yläosan jälleen Hoopsin kaavalla, alaosassa on tylliä 2m.

Sitten tyttö sai vielä tällaisen simppelin mekon. Ompelukoneeni temppuilee edelleen ja piti keksiä jokin tapa ommella mekko ilman mitään kanttauksia ja resoreita, sillä sellaisia mun kone ei ompele ollenkaan. Niinpä otin mallia POPin kellohelmamekosta, jossa oli tehty venekaula-aukko alavaroilla. Sellaiseen mun ompelukonekin suostui ja näyttää myös hyvältä valmiissa ompeluksessa. Laitoin mekkoon leikkauksen vyötärölle, mutta olisihan tämän voinut tehdä ilman tuota poikkileikkaustakin.

Harmittaa, kun kerrankin olisi ollut aikaa ommella (lähes kolmen viikon joululoma), mutta ompelukone ei ole ollut yhteistyössä. Sain joululahjaksi rahaa vanhemmiltani ja päätin käyttää osan siitä uuteen ompelukoneeseen mieheni kannustuksella (!). Huomenna menen nykyisen koneeni kanssa ompelukoneliikkeeseen, jossa olen sopinut vaihtavani vanhan Pfaffin Ambition 1.0 -koneeseen. Jee! Saatan viikonloppuna ommella...

Joululahjoja osa 1

Minun oli tarkoitus ommella paljon joululahjoja, sillä sekä omat lapset että sukulaiset ovat toivoneet ommeltuja lahjoja. Mutta Mr Murphy halusi tulla kyläilemään ja ompelukoneeni on sen jälkeen ollut hyvin yhteistyöhakuton. Kone ei siedä jousto-ompeleella ompelua eikä yhtään paksumpaa kuin kaksinkertaisen trikoon ompelua. Kone osoittaa tämän tyytymättömyytensä sylttäämällä ylälangan kankaan alapuolelle järjettömäksi sotkuksi tai sitten vähän pienemmäksi löysäksi sotkuksi, joka ei pidä ommelta kasassa ollenkaan. Olen vaihtanut lankoja, puolia, neuloja, putsannut koneen perusteellisesti, muuttanut langankireyksiä you name it. Mikään ei tunnu auttavan. Halusin kuitenkin saada ommeltua, joten jouduin tekemään poppakonsteja. Trikoovaatteet on nyt sitten ommeltu tavallisella suoraompeleella, paksummat kohdat olen joutunut ompelemaan käsin. Lasten serkulle ommeltu leivontasetti on ihan ruokottoman näköinen kulmista, kun kone ei suostunut millään ompelemaan. Lahjan mukaan meneekin lupaus uudesta setistä kunhan saan koneen toimimaan.

Tässä näitä valmistuneita:

Esikoiselle pusero koossa 122

Keskimmäiselle yöhousut kokoa 116

 Lasten serkulle essu, patakinnas ja patalappu

Tästä tulee tytölle tyllihörsylämekko

Matkavaatteita

Palasimme muutama päivä sitten matkoilta. Ompelin reissulle viime hetkellä t-paidat pojille ja itselleni ja tytölle mekon. Oman mekkoni kanssa taistelin vielä tuntia ennen lähtöä, mutta sain kuin sainkin valmiiksi.


Tässä itselleni ompelemani tissis. Punainen kangas on viskoositrikoota. Kangasta oli naftisti ja jouduin hakemaan lähtöä edeltävänä iltana tuota beigeä trikoota helmaan, ettei olisi tullut mekosta liian lyhyt. Etureunassa on beigeä pitsiä, niin ajattelin että beige helma voisi sopia.

Tässä lasten vaatteet

Tytöstä ei nyt tullut kuvaa tuossa mekossa, mutta päällä se näytti oikein kivalta. 

Nyt olisi hoppu ommella lapsille jotain joululahjaksi. Meninkin lupaamaan...

Kierrätysmekko

Ihastuin silkkiseen polvipituiseen kietaisuhameeseen Sansibarilla matkustaessani vuonna 2005. Siitä asti hame on ollut eri vaatekaapeissani ja odottanut käyttöä. En ole yhtään kietaisuhametyyppi ja sen takia hame on jäänyt sinne kaappiin käyttämättömänä. Kangas on kuitenkin mielestäni todella kaunis ja siksi ajattelin hyötykäyttää sen tyttären juhlamekkoon. Hameessa oli kirjailu alareunassa, joka rajoitti kankaan leikkaamista. Käytin hameen lähes viimeiseen riekaleeseen asti, että sai kaikki tarvittavat osaset mekkoon. Siksi helmakin on kapeahko. Mekon vuoriksi pääsi edellisen kodin makuuhuoneeseen lyhennettyjen silkkiverhojen ylimääräisen osan vuori. Se oli ihanan kevyttä ja ohutta puuvillaa. Vetoketju on purettu jostain vaatteesta joskus. Tähän mekkoon ostin ainoastaan oikean väristä lankaa. 

Kaava uusimmasta Ottobresta. Yläosassa ylimääräinen pystysauma, kun se oli hameeseen ommeltu vyötäröleikkaus, eikä kangasta riittänyt, jos tuon olisi jättänyt käyttämättä. Ei minusta näytä pahalta kuitenkaan.

tosi iso pinsessamekko

"Äiti ompele mulle tosi iso pinsessamekko". Tätä lausetta on meillä kuultu viime aikoina useasti. Tyttöselle ei ole kelvanneet tavalliset mekot, vaan hän on näyttänyt kuvaa prinsessakirjastaan, jotta tietäisin millainen on se oikea. Olin ajatellut ommella mekon hänelle joululahjaksi, mutta totesin tänään, että ehkä hän nauttisi mekostaan eniten nyt, kun siitä jatkuvasti puhuu. Menin tutkimaan kangasvarastojani ja sieltä löytyi Jyskin lakanakangasta (10€/5m), jossa on pinkkejä pioneja, Ikeasta prinssamekkoa silmälläpitäen ostettua pitsiverhokangasta (0,99€/m) ja valkoista lakanakangasta. Sopivaa pitsiäkin oli laatikon uumenissa. Pitsivetoketju on odottanut käyttöä kaapissa ja tähän se sopikin mainiosti. Yläosaan käytin kaavaksi vanhaa tuttua Hoopsia koossa 92.

Tyttö on ikionnellinen ja äitikin tyytyväinen.

Seiskan ratikka

Esikoinen täytti tänään seitsemän vuotta. Yksi lahjatoiveista oli äidin ompelema pusero. Tarkempia speksejä ei ollut. Meille kotiutui viime viikolla Viljamin puodista ratikka-kankaat ja esikoinen innostui ratikoista. En kuitenkaan osaa mennä sieltä mistä aita on matalin, vaan päätin sitten applikoida oikean näköisen ratikan puseroon. Oli vain melkoisen hektinen viikko ja ehdin vasta eilen töiden jälkeen aloittaa ompelun. Jälki olisi saanut olla siistimpää, mutta oli pakko painella menemään kaasu pohjassa, jotta paita olisi valmistunut ajoissa.  Tuo ratikka pysäkkimerkissä oli aikamoisen haastava ommeltava, mutta tunnistettavissa ratikaksi kuitenkin. Pitäisi käydä Johalta ostamassa applikointiin sopiva paininjalka ompelukoneeseeni, niin menisi varmasti kivuttomammin tällaiset ompelukset.

Tässä siis seiskan ratikka ja ratikkapysäkki.

Ja tietenkin myös itse synttärisankari puserossaan.