Mekon tuunausta

Ompelin tytölle reilu vuosi sitten tunikamekkosen ihanasta Kiukkupussi-kankaasta. Hyvin pian mekon miehustaan tuli pieni reikä, joka jäi odottamaan korjaamista. Viikonloppuna huomasin mekon kodinhoitohuoneen kaapissa ja päätin vihdoin tarttua toimeen ja korjata mekon. Tyttöpä on tietenkin kasvanut tässä reilun vuoden aikana ja mekko oli auttamattomasti liian lyhyt. Tunikat eivät oikein tällä hetkellä neitoselle kelpaa, niin piti sitten tuunata mekko sopivaksi.

Huppari osa 1

En tiedä onko muissa useampilapsisissa perheissä sama ilmiö, mutta meillä lapset tuntuvat aina haluavan minun ompelevan samaa kuin muillekin. Nyt lapsilla on hupparibuumi, kun näkivät tämän yksilön. Ompelin ensin keskimmäisen hupparin. Kaavana Beagle Boy ja koko 122. Tein tuollaisen valekietaisu-version, kun halusin lisää ilmettä. Kankaana Noshin raitajoustofrotee, joka on ihanan paksua.

Tämä veijari pitäisi ilmoittaa kouluun.

Vanhan vuoden viimeiset

Olen ollut lomalla pian kaksi ja puoli viikkoa ja siinä ajassa on saanut kivasti ommeltua. Vielä, kun jaksaisi päivittää niitä blogiinkin. Miten onkaan vaikeaa ottaa tabletin sijaan läppäri esille ja siirtää kuvat koneelle. Tässä nyt vain ne muutamat ompelut viime vuoden puolelta, jotka sain kuvattua. Kuvaamattakin jäi parit housut pojille. Ehkä näiden jälkeen voi siirtyä tämän vuoden tuotoksiin ensi postauksessa.

Omalle tytölle ompelin puseron ja pitkän hameen. Hän ei suostuisi käyttämään mitään muuta kuin mekkoja, mutta päiväkodissa ne ovat hankalia ulkopukeutumisessa. Niinpä olen ommellut tytölle par hametta korvamaan mekkoja, sillä ne on helppo vain ottaa pois ennen haalarin pukemista. Tyttönen haluaa, että ne mekot ja hameet ovat mahdollisimman pitkiä. Aikamoinen taistelu on hänen kanssaan joka aamu vaatteista. Hameetta varten kävin tonkimassa Eurokankaan palalaareja, sillä monesta blogista saa sellaisen käsityksen, että sieltä niitä aarteita löytyy. No, näille hameen kankaille tuli hintaa 25€, että en ainakaan omasta mielestäni mitään halpaa löytöä tehnyt...

Bussineuloksesta ompelin 3- ja 5v. serkkupojille joululahjaksi slipoverit (vaikka kuvassa vain toinen) ja puseron. Ompelin nuoremmalle puseron sijaan työmiehen liivin, mutta siitä ei tullut otettua kuvaa.

Pukin kontista

3-vuotiaan usko tonttuihin ja joulupukkiin on aika liikuttavaa. Emmekä edes ole koskaan sanoneet, että pukki toisi lahjat, saati että meillä olisi käynyt joulupukki jouluna. Niinpä tytär silmät pyöreänä ihasteli tontun ompelemia vaatteita hänelle ja hänen vauvalleen. Yritin vihjaista, että minä ne olen ommellut, mutta selitys ei kelvannut.

Nukelle:

Tyttölle:

 Tunikan takana on rusetti (mutta tyttö halusi sen päälleen niin, että rusetti tulee eteen...)

Nukelle tuli myös haalari:

Arkiprinsessa

Tytär on puhunut pitkin syksyä, että haluaisi päiväkotiin mekon. Siinä piti olla leveä helma. Hän nimesi sen arkiprinsessamekoksi. Ompelupöydälläni on ollut jo pitkään puolivalmis valkoinen pusero, jonka helma oli aivan liian lyhyt. Siksipä pusero oli jäänytkin kesken. Eräänä pimeänä iltana surautin puseroon koko kankaan leveyden verran helmaa ja mekko oli valmis. Silityskalvosta vielä eteen tytön nimikirjain. Tyttö ihastui tähän ikihyviksi, vaikka se onkin ihan perusmekko. Ompelin tämän jo tuossa reilu kuukausi takaperin, mutta tyttö muisti tänään päiväkodista tullessaan, että en ole ottanut mekosta kuvia. Älkää siis välittäkö vähemmän mätsäävistä sukkahousuista ja kauluksesta tursuvasta aluspaidasta - tyttönen valitsi itse vaatteensa aamulla.

Lämpöä nukelle

Tytär on retuuttanut nukkeaan mukana joka paikassa ja tähän mennessä hän ei ole ollut erityisen kiinnostunut siitä, mitä nukella on päällään. Viime aikoina tyttö on kuitenkin vaihtanut nukelle aika yövaatteet ja päivällä mekon. Totesi myös yhtenä päivänä päiväkotimatkalla, että nukella taitaa olla kylmä ulkona. Itseäni jotenkin hirvittää nähdä paljasjalkainen nukke tuolla talven koleudessa. Onnistuin tytöltä salaa ompelemaan nukelle makuupussin lämmikkeeksi.

So simple

Tämä mekko on noussut tytön lempivaatteeksi. Hän kaivaa sen jopa likavaatekorista, jos en pese tarpeeksi nopeasti. Miellyttää kyllä äidinkin silmää, vaikka on tosi simppeli. Jotenkin tuo kaunis kuvio ei kaivannut mitään monimutkaista mallia.